Elämme erikoisia aikoja, sanotaan aikana kuin aikana, mutta tällä kertaa se pitää edes jotenkin kutinsa. Minulla meni monta viikkoa jumissa muutaman kirjan kanssa, joista yksikään ei oikein tuntunut etenevän; kun sain yhden loppuun, hylkäsin toisen ja aloitin kokonaan uuden, lähdin reissuun ja luin kolmessa päivässä kaksi kirjaa alusta loppuun. Siispä tämän kertainen blogiteksti käsittelee yhden kirjan sijasta neljää. Ensin se loppuun jäänyt: Helen Macdonaldin H niin kuin haukka oli hyvä, mutta siitä puuttui draama, joten hieman alle puolivälissä jätin sen kesken. Muistelmateos käsittelee Macdonaldia, joka purkaa isänsä äkillisen kuoleman synnyttämää surua haukan (nimeltään Mabel) kouluttamisella. Macdonald ei tietenkään ole ihan kuka vain tumpelo, joka aloittaa haukkakoulutuksen, vaan hänellä on tietämystä enemmän kuin hieman, etenkin haukkoja käsittelevästä kirjallisuudesta. H niin kuin haukka on tyyliltään proosallinen muistelma, haukankoulutusopas sekä kirjallisuustutkiel...