Yahtzee Croshaw’n nimi ei liene tuttu niille, jotka eivät
seuraa videopelikulttuuria ja, etenkin, videopelikritiikkejä, mutta olen itse
seurannut hänen touhujaan jo useamman vuoden ajan – olen tainnut katsoa kaikki
hänen ja Gabriel Mortonin let’s play -videot ainakin kertaalleen läpi. (Niitä
on paljon.) Yahtzee on vuodesta 2007 alkaen tehnyt jokaviikkoista videomuotoista
nettisarjaa, Zero Punctuationia,
jossa hän arvostelee uusia videopelejä – yleensä hänet tunnetaan negatiivisista
arvosteluistaan, viisiminuuttisista sanatulvista ja vuodatuksistaan, mutta
erityisesti minua on kiehtonut hänen musta huumorinsa ja peruslaadukas
kirjoittamisensa. Kuten arvata saattaa, Yahtzee on kirjoittanut kirjankin – useita,
jos tarkkoja ollaan, ja Differently Morpheus
on niistä neljäs ja uusin. Tällä hetkellä kirjaa ei saa kuin pelkästään
Amazonin Audiable-palvelusta äänikirjana; tavallinen kirjajulkaisu on tulossa
loppuvuonna.
Differently Morpheus
on satiirinen vilkaisu poliittiseen korrektiuteen: kirjassa Britteihin hakeutuvat
Lähi-idästä saapuvien pakolaisten sijaan rinnakkaisulottuvuudesta saapuvat
limanuljaskat, jotka ovat sekä sympaattisia että älykkäitä… ja, tietenkin,
vainottuja kotiulottuvuudessaan. Ihmiset, paremmin asiasta tietämättä, ovat systemaattisesti
teurastaneet näitä limanuljaskoja vuosisatojen ajan. Siinä samalla maagisia
kykyjä omanneet ihmisyksilöt on laitettu ihmisarvon kyseenalaistaviin
koulutuslaitoksiin, joiden tarkoituksena on estää heitä sekoamasta ja
tappamasta kaikkia heidän taikavoimillaan. Limanuljaskoiden teurastamiseen, taikavoimia
omaavien lapsien koulimiseen ja maailmanvalloitusten estämiseen on muodostettu Okkultismisministeriö,
joka puolestaan on alisteinen Merlinin käsi -kultille. Tiivistäen kyseessä on
siis Terry Pratchett -tyylinen kirja, mutta fantasian tai scifin sijaan
huumorin kasvualustana on lovecraftiläinen kauhu yhdistettynä murhamysteerijuoneen.
On tärkeä mainita, että Pratchettin huumorin osuvuuteen Yahtzee ei vieläkään
yllä, vaikka Differently Morpheus on
selvä petraus aiemmasta.
Olen lukenut yhden aiemman Yahtzeen kirjoista, Will Savet he Galaxy for Foodin, jonka
suurin ongelma oli älytön tempo: vaivoin kolmeensataan sivuun mahtui liian
paljon juonta, kun jokainen luku ja pahimmillaan jokainen sivu tuli päättyä jonkinlaiseen twistiin tai cliffhangeriin. Tämä
johtuu, ilmeisesti, kuinka Yahtzee kirjoittaa romaanejaan sivu per päivä
-periaatteella, mutta ei se tarinankerronnan heikkoutta oikeuta. Onneksi Differently Morpheus ei ole yhtä pahasti
juoniähkyinen, vaikka etenkin tarinan loppupuolella on pari ”yllätyskäännettä” (heittomerkit
koska kuudes yllätyskäänne putkeen ei ole enää kovin yllätyksellinen) liikaa.
Proosa tuntuu myös paremmalta, hiotummalta; huomasin röhöttäväni parhaille
oivalluksille. Iso rooli on myös Yahtzeen lukutavalla, kun hän (yli)ääninäyttelee
hahmot tavalla, jonka uskon olevan tietoinen.
Ei minulla ole juuri tämän enempää sanottavaa Differently Morpheuksesta, vaikka
jäänkin alle tavanomaisen sanamääräpäämääräni (kyllä se on yhdyssana). Kirja ei
ole missään nimessä erinomainen, mutta se on viihdyttävä ja nopealukuinen; jos joku
odottaa moottoriturpa-Yahtzeelta mitään muuta, sietääkin pettyä. Ainakin se on
selvä parannus Will Savet he Galaxy for
Foodista.
Aloituskappaletta en viitsi kirjoittaa auki, koska
äänikirjan translitterointi ei ole työekonomista
Kommentit
Lähetä kommentti